Juristi, lakimies, asianajaja ja mitä näitä nyt on

Eri ammattinimikkeiden viidakko voi olla asiakkaalle hämmentävä. Mutta onko samantekevää, mikä näistä titteleistä avustajasi käyntikortissa lukee? Ei tietenkään ole.

Juristi, lakimies

Juristi ja lakimies ovat yleiskielen sanoja, jotka eivät takaa vielä mitään. Yleensä niillä kyllä tarkoitetaan ainakin jonkin tasoisen juridisen koulutuksen saanutta henkilöä, mutta periaatteessa kuka tahansa voi nimittää itseään juristiksi ihan samoin, kuin kuka tahansa voi kutsua itseään vaikkapa maalariksi. Harhaanjohtavaa se tietysti on.

Oikeustieteen maisteri (OTM)

Kun puhutaan juristeista tai lakimiehistä, tarkoitetaan yleensä oikeustieteen maisteria, eli ylemmän oikeustieteellisen korkeakoulututkinnon suorittanutta henkilöä. Oikeustieteen maisterin tutkinnosta käytetään lyhennystä OTM. Aiemmin saman tutkinnon nimike oli oikeustieteen kandidaatti, eli OTK.

Myös muihin tutkintoihin saattaa sisältyä juridisia opintoja. Hallinto-oikeutta opiskellut hallintotieteen maisteri (HTM) tai kauppaoikeutta opiskellut kauppatieteen maisteri (KTM) eivät kuitenkaan ole oikeustieteellisen tutkinnon suorittaneita, eivätkä he voi saada esimerkiksi lupaa esiintyä oikeudessa.

Vain oikeustieteen maisteri saa edustaa asiakastaan oikeudessa. Toiminta on lisäksi luvanvaraista eli avustajan tulee hakea siihen lupa oikeudenkäyntiavustajalautakunnalta ja osoittaa olevansa siihen kykenevä. Luvan saaneesta henkilöstä käytetään nimitystä luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja eli ns. lupalakimies. Lupalakimiesten toimintaa valvoo Valvontalautakunta.

Asianajaja

Asianajaja on lailla suojattu ammattinimike, jota saa käyttää vain asianajajaliiton jäsen.
Suomen Asianajajaliitto on lakisääteinen yhdistys, jonka puitteissa asianajajien toiminta on järjestetty. Asianajajia on Suomessa noin 2.000.
Asianajajan on oltava oikeustieteen maisteri, jolla on opintojensa jälkeen vähintään 4 vuoden kokemus lakimiestehtävistä ja joka on sen lisäksi suorittanut asianajajatutkinnon.

Lakiasiaintoimisto vai asianajotoimisto?

Lakitoimiston tai lakiasiaintoimiston voi perustaa ihan kuka tahansa. Asianajotoimiston voi perustaa vain asianajaja.
Asianajotoimiston valitessasi varmistat, että asiaasi ajaa ylemmän oikeustieteellisen korkeakoulututkinnon saanut ammattilainen. Lisäksi lakisääteinen valvontajärjestelmä valvoo toimiston työntekijöiden toimintaa sekä oikeudessa että sen ulkopuolella.
Asianajotoimistojen on kaikessa toiminnassaan noudatettava hyvää asianajotapaa sekä monia muita asianajajaliiton jäsenilleen antamia ohjeita.
Asianajajaliitto on tarkasti ohjeistanut, miten esimerkiksi asiakkaan asiakirjoja tai rahavaroja säilytetään. Asianajajaliiton vaatimuksesta kaikilla asianajajilla on lisäksi vähintään 200.000 euron suuruinen vastuuvakuutus.
Jos siis haluat olla varma, että sinua edustaa asiansa osaava ammattilainen, on syytä kääntyä asianajotoimiston puoleen. Ota yhteyttä ja katsotaan miten me voimme auttaa sinua.