Taitamattomasti laadittu kilpailukieltosopimus päästää työntekijäsi kilpailijalle

Kilpailukieltosopimus estää yrityksesi avaintyöntekijöitä siirtymästä kilpailijoiden palvelukseen. Huolimattomasti laadittu kilpailukieltosopimus voi kuitenkin olla täysin vailla sitovuutta.

Kilpailukielto työsuhteen aikana ja työsuhteen jälkeen

Työsuhteen aikana työntekijä ei saa harjoittaa työnantajaa vahingoittavaa kilpailevaa toimintaa. Kilpailukielto työsuhteen aikana on voimassa ilman, että siitä erikseen sovitaan työsopimuksessa.

Työsuhteen jälkeen kilpailukielto sen sijaan edellyttää aina sopimusta. Kilpailukielto sitoo työntekijää vain tiukoin ehdoin, joten yllätyksien välttämiseksi työnantajan on syytä varmistua ehdon pätevyydestä etukäteen.

Kilpailukielto ja erityisen painava syy

Työsuhteen jälkeisen kilpailukiellon sitovuus edellyttää erityisen painavaa syytä. Syyn hyväksyttävyys arvioidaan tapauskohtaisesti. Kokonaisharkinnassa huomioidaan kaikki syyn painavuuteen vaikuttavat seikat, esimerkiksi työnantajan toiminnan laatu ja suojan tarve sekä työntekijän asema ja tehtävät.

Korkeimman oikeuden tuoreessa ratkaisussa 2014:50 katsottiin, että robottien ohjelmointia suorittaneen työntekijän kilpailukiellolle ei ollut erityisen painavaa syytä.

Työnantajan asemaa helpottaa se, että kilpailukiellon sijaan voidaan sopia liikesalaisuuksien salassapidosta. Korkein oikeus katsoikin, että tapauksessa 2014:50 salassapitosopimus turvasi riittävästi työnantajan edut. Salassapitosopimus on siis syytä tehdä, vaikka kilpailukieltosopimuksen edellytykset eivät täyttyisikään.

Työntekijän irtisanominen voi vapauttaa kilpailukiellosta

Silloinkin, kun kilpailukiellosta sopimiselle on ollut erityisen painava syy, on myös työsuhteen päättymistavalla merkitystä siihen, sitooko kilpailukielto työntekijää. Kilpailukielto ei sido työntekijää, jos työsuhde päättyy työnantajasta johtuvasta syystä eli käytännössä silloin, kun työsuhde päätetään tuotannollisilla ja taloudellisilla perusteilla.

Johtajan kilpailukieltosopimus

Toimitusjohtaja on osakeyhtiön elin, ei työntekijä. Kilpailukiellon syyn kannalta toimitusjohtajasopimus ei siten ole ongelmallinen. Toimitusjohtajasopimuksen laatiminen vaatii kuitenkin muutoin laajaa asiantuntemusta molemmilta osapuolilta, koska siihen ei kohdistu yhtä paljon pakottavaa sääntelyä kuin työsopimukseen.

Muut johtajat ovat eri asemassa kuin toimitusjohtaja. Heidän työsuhteen jälkeiselle kilpailukiellolle vaaditaan erityisen painava syy. Mitä korkeampi asema, sitä enemmän syitä kilpailukiellosta sopimiselle saattaa olla. Arvioinnissa on silti otettava huomioon muutakin kuin työntekijän asema, joten yksin johtajuus ei aina riitä perusteeksi kilpailukiellolle.

Kilpailukiellon kesto

Kilpailukiellon kesto voi olla enintään 6 kuukautta. Kesto voi kuitenkin olla 6–12 kuukautta, jos työntekijä saa kilpailukiellon vuoksi kohtuullisen korvauksen. Toimitusjohtajaa lukuun ottamatta näitä rajoituksia pidempiä kilpailukieltoja ei ole mahdollista sopia työntekijää sitovasti.

Kilpailukiellon rikkomisen seuraukset

Kilpailukiellon rikkomisen aiheuttamia vahinkoja on vaikeaa tai usein jopa mahdotonta mitata. Työnantajan kannalta sopimussakosta sopiminen on siten lähes välttämätöntä tai muuten kilpailukielto saattaa menettää merkityksensä.

Jos työntekijä saa kilpailukiellon aikana toisen työtarjouksen ja haluaa sen vastaanottaa, on ainoana mahdollisuutena maksaa sopimussakko vanhalle työnantajalle. Työntekijän kannalta tämä ei välttämättä ole mahdoton ajatus, sillä sopimussakon määrä on rajattu työntekijän työsuhteen päättymistä edeltäneen 6 kuukauden aikaiseen palkkaan.