Käytöksen kultainen käsikirja oikeudenkäynnissä

Muista hyvät tavat

Oikeudenkäynnissä riittää asiallinen ja hyvä yleiskieli, jota ilmaistaan selkeällä ja rauhallisella ulosannilla. Kysymyksistä ei kannata kiihtyä tai loukkaantua vaan vastata asiallisesti.

Tuomioistuimelle ja etenkin asian ratkaisijalle on syytä osoittaa asiaan kuuluvaa kunnioitusta. Myös vastapuolta kohtaan on syytä käyttäytyä kohteliaasti, vaikka käsiteltävänä oleva asia olisi vaikea ja henkilökohtainen.

Siisti pukeutuminen ja ulkoasu ovat lisäksi omiaan antamaan hyvän ja uskottavan vaikutelman ratkaisijalle. Sisätiloissa ei tunnetusti pidetä hattua – eikä varsinkaan oikeudenkäynnissä.

Oikeus ei ole sokea eikä kuuro

Epäasiallinen käyttäytyminen oikeussalissa ei edesauta omaa asiaa, vaikka yksittäisellä tunteenpurkauksella tai tölväyksellä voi hetkellisesti helpottaa omaa oloaan.

Aggressiivinen kielenkäyttö tai muu vastaava tökerö toiminta voi johtaa siihen, että vastapuoli saa tuomarin sympatiat puolelleen. Se vaikeuttaa oman asian ajamista.

Erityisesti kiperissä jutuissa on hyvä muistaa, että asian ratkaisee ihminen ja lopputulokseen vaikuttaa kaikki asiassa esitetty. Tuomarin on pakko tehdä asiassa ratkaisu suuntaan tai toiseen. Asianosainen, joka antaa itsestään vilpittömän ja sympaattisen kuvan, on aina vahvoilla näissä tilanteissa.

Oikeudenkäynti ei ole katutappelua

Toisin kuin amerikkalaisissa oikeussalidraamoissa, suomalaisessa oikeudenkäynnissä vastapuolen puheenvuoroja ei sovi keskeyttää jatkuvilla “vastalauseilla”.

Oikeudenkäynti on tarkoituksellisen muodollinen tapahtuma, jotta monimutkaisetkin asiat saadaan käsiteltyä hallitusti ja jokainen saa esittää oman näkemyksensä. Tuomioistuimen puheenjohtaja huolehtii puheenvuorojen osoittamisesta.

Puhu silloin, kun sinulle annetaan puheenvuoro ja esitä asiasi selkeästi ja tiiviisti. Älä sorru kinastelemaan vastapuolen kanssa, vaan keskity siihen, että puheenjohtaja ymmärtää viestisi.

Jutut voitetaan keskittymällä asiaan.