Järkytyksestä voi saada korvausta

Vakuutuksesta korvattava tapaturma mielletään tavallisesti fyysiseksi vammaksi. Harva tietää, että korvausta voi saada myös henkisestä vammautumisesta. Yksittäinen rankka tapahtuma voi joskus laukaista vakavan psyykkisen järkytysreaktion. Tällaista järkytystilaa kutsutaan nimellä traumaperäinen stressihäiriö tai stressireaktio. Stressihäiriöstä voi saada korvausta mm. työnantajan ottamasta työtapaturmavakuutuksesta tai liikennevakuutuksesta.

Korvaus stressihäiriöstä edellyttää vakavaa uhkatilannetta

Traumaperäisen stressihäiriön korvaaminen ei toistaiseksi perustu mihinkään yksittäiseen lain säännökseen, vaan vakiintuneeseen käytäntöön.

Olennainen edellytys korvauksen myöntämiselle on stressireaktion aiheuttaneen tapahtuman epätavallinen voimakkuus. Tapahtuman pitää olla omiaan aiheuttamaan kärsimystä ja järkytystä kenelle tahansa.

Esimerkkeinä hengen tai fyysisen koskemattomuuden menettämisen uhka, läheisiin kohdistuva vakava uhka tai pahasti loukkaantuneen tai kuolleen näkeminen. Käytännössä korvauksia on maksettu mm. vakavien liikennevahinkojen, aseellisten ryöstötilanteiden ja kouluampumisten yhteydessä.

Traumaperäinen stressireaktio voi pitkittyä

Useimmiten vakavakin järkytystila menee nopeasti ohi. Äkillinen stressihäiriö väistyy tavallisesti tuntien tai viimeistään päivien kuluessa. Joskus tila pitkittyy ja saattaa jatkua viikkoja tai kuukausia. Tällöin kyse on varsinaisesta traumaperäisestä stressihäiriöstä.

Joillekin voi jäädä myös pitkäaikaisia tai jopa pysyviä muutoksia työ- ja toimintakykyyn. Vakuutuksesta voidaan korvata myös pysyvä haitta silloin, kun lääkärin kirjoittama diagnoosi on tuhoisaa kokemusta seuraava persoonallisuuden muutos.

Miksi korvauksen saaminen on vaikeaa

Korvausten saaminen ei ole helppoa. Henkistä traumaa ei voi havaita samalla tavoin yksiselitteisesti kuin vaikkapa röntgenkuvissa näkyvää murtumaa. Lääkärikunnankin sisällä esiintyy eriäviä mielipiteitä siitä, milloin korvattavuuden kriteerit täyttyvät ja kuinka pitkään jatkunut oireilu voi olla syy-yhteydessä järkyttävään tapahtumaan.

Vakuutusyhtiöiden korvauskäytäntö on varsin vakiintunutta ja kaavamaista. Ohimenevät tilanteet usein korvataan. Ongelmia ja riitaa syntyy tavallisesti silloin, jos työkyvyttömyys pitkittyy tai aletaan puhua pitkäaikaisemmista psykiatrisista häiriöistä. Kun stressihäiriö pitkittyy tai oireet ilmenevät vasta yli kuuden kuukauden kuluttua tapahtumasta, vakuutusyhtiöt edellyttävät korvaukselle erityisiä perusteita ja selvitystä.

Näyttö stressihäiriöstä on tärkeää

Kielteisestä korvauspäätöksestä voidaan valittaa. Jotta valitus voisi menestyä, psyykkisen trauman aiheuttavan tapahtuman voimakkuudesta ja järkyttävyydestä sekä mahdollisten muiden oireita selittävien tekijöiden puuttumisesta tarvitaan perusteellinen selvitys.

Henkilövahinkoihin perehtynyt asianajaja osaa arvioida, minkälaista näyttöä korvaushakemuksen tueksi voi ja kannattaa milloinkin hankkia. Asianajaja osaa myös arvioida milloin kielteinen korvauspäätös kannattaa riitauttaa ja millaista selvitystä valituksen tueksi tarvitaan. Asianajajaan kannattaa olla yhteydessä hyvissä ajoin, jo ennen kuin riitaa ehtii syntyä. Muutoksenhaku kielteiseen korvauspäätökseen on aina hankalaa.