Mikä on sopimus?

Sopimuksesta puhuttaessa monille tulee mieleen allekirjoitettu asiakirja. Samoin ajatellaan, että mitään velvollisuuksia toista osapuolta kohtaan ei synny, ennen kuin nimet ovat paperissa. Tämä yleinen harhaluulo voi joskus koitua kalliiksi.

Miten sopimus syntyy?

Suurin osa sopimuksista on vapaamuotoisia. Niiltä ei edellytetä sen paremmin kirjallista kuin muutakaan määrämuotoa. Sopimus voi syntyä suullisesti ja jopa pelkästään toiminnan ja käyttäytymisen perusteella.

Sopimuksen syntymiselle on riittävää se, että osapuolten voidaan esitetyn selvityksen perusteella todeta saavuttaneen yksimielisyyden sekä sopimukseen sitoutumisesta että sopimuksen sisällöstä. Tässä suhteessa olennaista ei ole niinkään osapuolten todelliset ajatukset, vaan se, millaisen vaikutelman osapuolten käyttäytyminen ulkopuoliselle arvioitsijalle synnyttää.

Irrallisilla lupauksillakin on merkitystä

Suomessa suojataan toisen osapuolen perusteltuja odotuksia. Pelkkä sopimusneuvotteluiden käyminen voi synnyttää toiselle osapuolelle velvollisuuksia tai toista osapuolta kohtaan.

Neuvotteluista ei voi välttämättä vetäytyä seuraamuksetta, jos neuvotteluosapuoli on esimerkiksi antanut ymmärtää, että sopimus on syntymässä. Tällaisessa tilanteessa neuvotteluista vetäytyvä osapuoli saattaa joutua korvaamaan toiselle osapuolelle aiheutuneita kustannuksia, jos vetäytymiselle ei ole hyväksyttävää syytä.

Avoin kommunikaatio on tärkeää

Parhaiten ongelmat vältetään, kun sopimusneuvotteluissa kumpikin osapuoli lausuu ääneen omat odotukset ja aikomuksensa. Jos omien aikomusten ja odotusten ääneen lausuminen tuntuu kiusalliselta, on syytä huoleen.

Vastaavasti toisen osapuolen virheellinen käsitys on syytä oikaista, jos sellaisen havaitsee. Sopimuskumppaneiden edellytetään huomioivan myös toisen osapuolen edut.

Useimmiten tekemättä jäänyt kauppa on paljon parempi vaihtoehto kuin se, että kauppa tehdään puolin tai toisin virheellisten käsitysten varassa.

Muista

• Velvollisuuksia voi syntyä myös muuten kuin kirjallisin sopimuksin
• Hyödyllisen työn tekemisen salliminen voi johtaa maksuvelvollisuuteen
• Neuvotteluissa harhaanjohtaminen voi johtaa korvausvastuuseen
• Ongelmat vältetään rehellisellä ja avoimella kommunikaatiolla