Käytetyn tavaran kauppa – Myyjän ja ostajan velvollisuudet

Vihreä vanha auto

Käytetyn tavaran kauppa – kun kohde ei vastaa sovittua

Käytetyn tavaran, esimerkiksi veneen tai auton, ostaminen toiselta yksityishenkilöltä on usein hinnaltaan houkutteleva vaihtoehto. Kuluttajakauppaa koskeva sääntely ei kuitenkaan näissä tilanteissa suojaa ostajaa. Käytetyn tavaran kaupassa ostaja on myyjää heikommassa asemassa, sillä ostajalla on vähemmän tietoa kaupan kohteesta. Vaikka ostajalla muutoin voi olla jopa ammattimaista asiantuntemusta, hän ei voi tuntea kaupan kohteena olevaa ”yksilöä” yhtä hyvin kuin myyjä. Kaupan kohteen ominaisuuksien arviointiin on siis kiinnitettävä erityistä huomiota.

Jos käytetyssä tavarassa on virhe, kauppalain 30 § antaa ostajalle oikeuden vaatia virheen korjaamista, hinnanalennusta tai jopa kaupan purkua. Jos yhteisymmärrykseen ei päästä, asiaa saatetaan joutua ratkomaan tuomioistuimessa. Erityisesti kulkuneuvojen kaupassa ikävien yllätyksien ennaltaehkäisemiseen on syytä panostaa, sillä korjauskustannukset saattavat nousta huomattavan suuriksi kauppahintaan verrattuna.

Myyjän ja ostajan velvollisuudet

Kun kohdetta tarkastetaan ennen kauppaa, myyjän on annettava tarpeelliset tiedot ja toisaalta ostajan tarkastettava kohde. Rajanveto näiden kauppalain asettamien velvollisuuksien välillä aiheuttaa usein epäselvyyksiä.

Kun ostaja tarkastaa tavaran ennen kauppaa, hän menettää pääsääntöisesti mahdollisuutensa vedota sellaisiin seikkoihin, joita hänen tulisi tarkastuksessa havaita. Sääntö ei kuitenkaan ole poikkeukseton.

Kauppalain tarkoituksena ei luonnollisestikaan ole suojata myyjää, joka tahallaan jättää kertomatta tuntemistaan vioista. Siten kunnianvastaisesti ja arvottomasti menetellyt myyjä ei voi vedota ostajan tarkastusvelvollisuuteen. Jos myyjää on tahallaan jättänyt olennaisen asian kertomatta, tavaran tarkastamisessa epäonnistunutkin ostaja voi saada suojaa.

Piilevät virheet ja ”sellaisena kuin se on” -ehto

Ne viat, jotka syntyvät kaupan jälkeen, kuuluvat ostajan vastuualueelle. Sen sijaan ne viat, jotka olivat olemassa kaupanteon hetkellä, kuuluvat lähtökohtaisesti myyjän vastuulle, vaikka ne eivät olisi vielä ilmenneetkään. Jos siis kaupan jälkeen ilmenneestä viasta on pääteltävissä, että vika on ollut piilevänä olemassa jo kaupanteon hetkellä, voi myyjä joutua vastuuseen.

Usein näkee käytettävän ehtoa, jossa kaupan kohde myydään ”sellaisena kuin se on”. Kummallekin osapuolelle saattaa olla epäselvää, mikä itse asiassa on ehdon merkitys. Toisin kuin monesti luullaan, ehto ei tarkoita, etteikö kaupan kohteessa olevaan virheeseen voisi missään tilanteessa vedota.

Jos vian luonteesta voidaan päätellä, että myyjän on tullut tietää siitä kaupanteon hetkellä, ei “sellaisena kuin se on” ehto vapauta myyjää vastuusta, jos myyjä on antanut virheellistä tietoa tai jättänyt kertomatta olennaisesta seikasta.

Esimerkiksi viat, jotka ilmenevät kohteen normaalissa käytössä, mutta eivät vielä lyhyen koeajon aikana, ovat virheitä, joista myyjän täytyy olettaa tienneen. Ainoa tapa, jolla tällaista tunnettua vikaa koskeva vastuu voidaan siirtää ostajalle, on viasta tiedottaminen ennen kaupantekoa. Tunnettuja vikoja koskeva virhevastuu voidaan siirtää tehokkaasti ostajalle ainoastaan yksilöimallä vika kaupakirjassa.

Mitä vanhemmasta ja edullisemmasta autosta tai veneestä on kysymys, sitä enemmän ostajan voidaan kuitenkin edellyttää varautuvan vikoihin, joita saattaa ilmetä hyvinkin pian kaupan jälkeen. Iäkkään kulkuneuvon ostajan tuleekin aina huomioida korjauskustannusten riski kauppahinnassa.

”Sellaisena kuin se on” -ehdon merkitys on useimmissa tilanteissa vähäinen. Sen sitovat vaikutukset liittyvät lähinnä myyjän vastuun rajoittamiseen tilanteessa, jossa kaupan kohteessa ilmenee vasta kaupan jälkeen vikoja, jotka ovat kuitenkin syntyneet jo ennen kauppaa. Ostajan oikeussuojan kannalta ehto lisää aina epävarmuutta, sillä jälkikäteen vaatii usein ammattilaisen apua osoittaa ensin virheen olemassaolo kaupanteon hetkellä ja sen jälkeen vielä myyjän tietoisuus virheestä.

PageLines