Apua, kielteinen korvauspäätös!

Kielteinen korvauspäätös ei ole vahinko

Yleensä vammautuneet suhtautuvat ensimmäiseen kielteiseen korvauspäätökseen epäuskoisesti. “Tämän täytyy olla jokin virhe” on monen ensimmäinen ajatus.

Vakuutusyhtiön muutoksenhakuohjauksen neuvojen mukaisesti moni vammautunut on yhteydessä ensin vakuutusyhtiöön ja selittää asiansa kärsivällisesti korvauskäsittelijälle. Käsittelijä usein lupaa, että asia käsitellään yhtiössä uudelleen. Toivo viriää, mutta lähes aina lopputulos on vammautuneelle pettymys. Päätöstä ei muuteta.

Niin uskomattomalta kuin vakuutusyhtiön kielteinen korvauspäätös vammautuneesta tuntuukin, kyse ei juuri koskaan ole vahingosta. Tai ei ainakaan sellaisesta vahingosta, jonka vakuutusyhtiö olisi valmis myöntämään ja korjaamaan. Näin ollen vakuutetun on yleensä turha toivoa, että asia korjattaisiin vakuutusyhtiössä pelkästään vammautuneen yhteydenoton johdosta.

Vakuutusyhtiöllä on eri näkökulma kuin hoitavalla lääkärillä

Vakuutusyhtiöiden korvauspäätökset perustuvat yhtiön tekemiin ja erityisesti vakuutusoikeuden noudattamiin korvauslinjauksiin. Nämä linjaukset ovat varsin mekaanisia: aivovamma hyväksytään korvattavaksi, jos tietyt edellytykset täyttyvät. Esimerkiksi ensivaiheen dokumenteista on löydyttävä selkeästi dokumentoituina jokin aivovamman vähimmäiskriteereistä.

Hoitavat lääkärit arvioivat asiaa paljon kokonaisvaltaisemmin. Esimerkiksi alkuvaiheen muistiaukko on voinut jäädä kirjaamatta sen vuoksi, että sitä ei ole lainkaan arvioitu. Hoitavalle lääkärille puutteelliset alkuvaiheen tiedot eivät todista aivovamman puuttumista, jos kokonaisuus on muutoin looginen. Samalla tavalla ajattelevat tietysti myös itse vammautuneet.

Tästä asetelmasta seuraa, että hoitavat lääkärit ja vakuutusyhtiöt puhuvat eri kieltä. Hoitavat lääkärit puhuvat ”aidasta”, mutta vakuutusyhtiöt ”aidan seipäästä”. Tilanne on usein hyvin turhauttava vammautuneelle ja häntä hoitaville lääkäreille. Pahimmillaan keskustelu ajautuu eipäs-juupas-tyyppiseksi inttämiseksi, josta kärsii kaikkein eniten aivovamman saanut henkilö.

Pyydä apua vakuutusriitoihin erikoistuneelta asianajajalta

Mitä pidempään riitatilanne jatkuu, sitä huonommaksi ilman korvauksia jääneen vammautuneen asema muuttuu. Työkyvyttömyys romuttaa nopeasti henkilökohtaisen talouden. Ajan kuluminen heikentää myös mahdollisuuksia hankkia aivovamma-diagnoosia tukevaa lisäselvitystä. Omatoiminen asianajo on aivovammaiselle äärimmäisen raskasta ja turhauttavaa – ja lähes aina tuloksetonta.

Vakuutusriitoihin perehtynyt asianajaja tietää koulutuksensa ja kokemuksensa ansiosta, millaisia lisäselvityksiä asiassa tarvitaan ja mistä ne saadaan. Samoin ammattilainen osaa muutoksenhaussa esittää asiat siten, että valituksessa vedotaan “oikeisiin” asioihin. Siis sellaisiin faktoihin, joille asiaa käsittelevät tahot antavat merkitystä.

Avun pyytämistä ei kannata arastella. Me asianajajat olemme asiakaspalveluammatissa ja teemme työtä nimenomaan asiakkaiden hyväksi. Asianajajaksi kannattaa valita sellainen henkilö, jolla on kokemusta ja näyttöjä vakuutusriitojen hoitamisesta.