Asianajaja osaa pitää salaisuuden
Toisin kuin lakiasiaintoimistojen, asianajotoimiston toimintaa säätelevät sekä lainsäädäntö että Suomen Asianajajaliiton tapaohjeet, joissa on säädöksiä asianajajan salassapito- ja vaitiolovelvollisuudesta.
Tapaohjeet
Hyvä asianajajatapa kertoo, mitä asiakas voi asianajajaltaan edellyttää. Asianajajan on oltava lojaali asiakkaalleen. Tämä tarkoittaa sitä, että asianajajan on parhaan kykynsä mukaan edistettävä ja valvottava asiakkaansa etua. Jotta asianajaja kykenisi toimimaan asiakkaansa parhaaksi, hänellä on luonnollisesti oltava riittävät tiedot sekä asiakkaasta että hoidettavasta asiasta.
Salassapito- ja vaitiolovelvollisuus
Joskus toimeksiannon hoitamista varten tarvitaan tietoja, jotka voivat olla noloja, arkaluontoisia tai sellaisia, jotka paljastuessaan saattaisivat aiheuttaa asiakkaalle suurtakin taloudellista vahinkoa. Asiakasta saattaakin mietityttää, voiko hän uskoa näitä tietoja asianajajalleen.
Vaikka tietojen kertominen voi tuntua epämukavalta, asiakkaan huolta toivottavasti helpottaa tieto siitä, että asianajajalla on laaja salassapito- ja vaitiolovelvollisuus, jonka saa rikkoa vain asiakkaan luvalla tai tietyissä tiukasti säädellyissä poikkeuksellisissa olosuhteissa. Itse asiassa vaitiolovelvollisuus menee niin pitkälle, ettei asianajaja saa ilman asiakkaansa lupaa kertoa edes asiakassuhteen olemassaolosta. Salassapito- ja vaitiolovelvollisuus koskee kaikkia asianajotoimistossa työskenteleviä, ei pelkästään asianajajaa.
Asiakas voi luonnollisesti antaa asianajajalle haluamansa sisältöisen valtuutuksen käyttää sinänsä salassapidettäviä tietoja silloin kun se on tarpeen asiakkaan toimeksiannon hoitamisessa. Asianajaja saattaakin pyytää asiakasta allekirjoittamaan valtakirjan.
Milloin salassapito alkaa ja milloin se loppuu?
Salassapitovelvollisuus alkaa kun henkilö tai yritys tulee asianajajan asiakkaaksi. Myös toimeksiantoa koskevien neuvottelujen kuluessa kerrotut asiat kuuluvat salassapitovelvollisuuden alaisuuteen vaikka toimeksiantoa ei lopulta syntyisikään.
Kun salassapito- ja vaitiolovelvollisuus on kerran alkanut, se on voimassa ikuisesti. Tämä tarkoittaa sitä, ettei asianajaja saa toimeksiannon päätyttyäkään kertoa asiakkaaltaan tai asiakkaastaan saamiaan tietoja kenellekkään.