Patentti – yksinoikeus keksintöön
Yksi tunnetuimpia immateriaalioikeuksia on patentti. Patentti on oikeus kieltää muita ammattimaisesti hyödyntämästä patentilla suojattua keksintöä. Ennen kuin patentoitava keksintö on syntynyt, kannattaa huolehtia salassapidosta.
Patentti – yksinoikeus keksintöön
Patentti on voimassa alueellisesti ja rajoitetun ajan, yleensä maksimissaan 20 vuotta hakemuksen tekemispäivästä. Suoja-aikana muut eivät pääsääntöisesti saa käyttää keksintöä hyväkseen ilman patentinhaltijan lupaa.
Patentoitu keksintö on julkinen ja nähtävillä esimerkiksi patenttitietokannassa, jolloin pelkkä patentin olemassaolo voi estää kilpailijoita käyttämästä samaa tekniikkaa.
Olet tehnyt keksinnön – mitä seuraavaksi?
Pelkkää ajatusta mainiosta tuotteesta ei voida patentoida. Jos keksintösi on mielestäsi uusi, keksinnöllinen ja teollisesti käyttökelpoinen, patentti saattaa tulla kyseeseen.
Uutuudella tarkoitetaan sitä, ettei keksintösi tekniikka ole ennen tunnettu. Keksinnöllisyydellä tarkoitetaan, että keksinnön ratkaisu ei ole itsestään selvä alan ammattilaiselle. Teollisella käyttökelpoisuudella tarkoitetaan konkreettista ratkaisua tekniseen ongelmaan.
Lisäksi patenttilaissa (1967/550) on lueteltu tuotteita ja keksintöjä, joille ei voi saada patenttia. Keksintö voi olla myös työsuhde- tai korkeakoulukeksintö, joista on säädetty erikseen.
Suojaa ja hyödynnä keksintöäsi sopimuksilla
Mikäli olet ryhtymässä yhteistyöhön, jossa voi syntyä patentoitavaa teknologiaa, kannattaa huolehtia salassapidosta. Salassapidon avulla voit suojata kehittelyvaiheessa olevan tuotteen ennen kuin se on valmis patentoitavaksi. Salassapidon tulisi kattaa paitsi oma henkilöstö, myös alihankkijat ja yhteistyökumppanit.
Patentti on aineetonta omaisuutta, joka voidaan pantata tai myydä. Patenttiin on mahdollista myöntää käyttöoikeuksia korvausta vastaan eli patentin voi lisensoida. Lisenssisopimuksissa määritellään käyttöoikeuden ehdot.
Patenttia voi hyödyntää itse, mutta hyödyntäminen saattaa olla riippuvainen oikeudesta käyttää muiden patentteja. Joskus kannattaa harkita ristiinlisensoimista, jolloin sopimuskumppanit sekä luovuttavat että vastaanottavat käyttöoikeuksia. Asianajaja voi auttaa sopimuskäytäntöihin liittyvissä kysymyksissä.